People fuck you up every day

Mulla on vierellä täydellinen poikaystävä,
joka on samalla paras ystävä,
eikä muita taida olla.

Mulla oli kaksi hyvää ystävää.
Kaksi hyvää kaveria.
Neljä ihmistä poikaystävän lisäksi.

Me ei nähdä melkein koskaan,
vaikka on sama kaupunki.
Me ei jutella.
Armeijakaveri oli lomilla viikonloppuna, eikä se mua kerennyt näkemään,
vaikka muka kovasti halusi,
älä enää jauha paskaa siitä että oon yks sun parhaista kavereista ja muka melkeimpä ainoakin kaveri, 
sä todistit sen kyllä etten ole.

Haluaisin satuttaa itseäni kun en koskaan ole minkään arvoinen,
muutakuin veitsenterän, ei ne edes huomaisi.

Oon kyllästynyt kysymään sulta miten sulla menee,
oon kyllästynyt kuuntelemaan,
miksen mä voi sanoa olostani sanaakaan?

I'm standing in the flames, and it's a beautiful kind of pain

Olis paljon kirjotettavaa, eikä silti mitään.

Joululoma siis oli nyt,

olinkohan pari-kolme päivää selvinpäin.

Sain tärkeän ihmisen elämääni uudelleen,

mulle tulee sitä niin helvetin kova ikävä.

Vitun armeija.

Mitä teen kun et ole täällä?

Mulla on kokoajan outo olo,

vaikka kaikki on kuin ennenkin,

ehkä se johtuukin juuri siitä?

Mikään ei ole muttunut, minä en koskaan muutu,

pysyn kiinni samassa paskassa,

säälittävä ja aikaansaamaton, ihmiskunnan pohjasakkaa,

eikä mulla ole uskallusta mihinkään.

Oli paljon helpompaa

viimeiset lähes kaksi viikkoa,

kun sai olla niin paljon kännissä.

I have to accept this fucking chaos

Vien liikaa tilaa,
kukaan ei voi olla huomaamatta ja silti voi.

"Tuun kahville"
mutta et tulekkaan,
mä tarvitsen ihmisiä, mutta ne ei mua.

Ajattelin olla viikonloppuna kännissä,
taas,
koska en jaksa tätä kaikkea,
liikaa eikä kuitenkaan.

Ei jaksa kiinnostaa.

I don't believe

Huomenna meen näyttämään,
onko musta työntekijäksi.

Varmasti sadat muutkin tekee tän huomenna,
musta tuntuu että oon huonoin niistä.

25 tuntia,
eikä muutakuin pelota,
multa hajoaa taas lattia jalkojen alta jos en saa sitä työtä,
samalla ahdistun kuoliaaksi miettiessäni sen saamista.

"Mua vaa vähä jännittää, mut oommä innoissaniki"
Emmä pysty siihen.

En yleensä pysty mihinkään,
vaikka mun pitäisi edes vähän uskoa itseeni.

Ps. Mä olin lauantaina kännissä,
mun oli kylmä ja kaveripoika antoi hupparinsa,
mä menin rikki,
itkin poikaystävän sylissä ja yksin,
enkä saanut kyyneleitä loppumaan.

It's killing me

Juhlin perjantaina.
Olin iloinen koko illan,
en juonut liikaa,
vaan just tarpeeksi.

Kunnes veli ei enää isänsä takia
pystyny kattomaan mua,
koska oon omani menettänyt.

Viimeyö oli helvettiä,
en saanut unta,
ajattelin kaikkea,
meinasin seota,
nukuin pari tuntia,
heräsin ja halusin kuolla.

Nyt oon vaan surullinen.

Kristallivirran reunalle jätti sydämen

Mä vaan mietin ja mietin,

miksi en osaa olla kuin ihmiset on.

Pitäisi olla töitä,

pitäisi syödä oikein,

nukkua tarpeeksi,

olla sosiaalinen muttei liikaa,

pitäisi ja pitäisi,

yrittää edes.

Eksyksissä elämässä,

väärällä tiellä, 

harhaanjohdetulla suunnalla,

vittu hakekaa mut takaisin ja opettakaa elämään.

Ja antakaa mun unohtaa.

Muistot hakkaa ja paloittelee mua,

kaipaus raiskaa sydäntä,

enkä kestä.

Oman taivaan tänne loin, anna minun päästä pois

Voin hajota koska vaan,
syystä mistä tahansa,
itku kun unohdin meikit muualle,
raivo kun tupakka ei syty.

Tajuaako poikaystävä miettiä,
mikä mua vaivaa,
vai oonko vaan tällanen.

Tajuaako kukaan?

Haluaisin huutaa tärkeimmälle ystävälle,
kuinka paha mun on olla,
kuinka en kestä,
kuinka haluan nähdä, että se välittää.

Mutta oon vain kuin olisin onnellinen,
huoleton,
elän päivän kerrallaan nauraen ja hymyillen.

Sisällä pelkkää tyhjää,
kaikki vaan valhetta.

You're not who you wanna be

Näin viimeyönä unta eräästä bloggaajasta,
oli outoa herätä,
hän oli niin lähellä, pienenä ja surullisena,
enkä voi muutakuin toivoa, että hän selviää.

Olo on ollut outo.
Vaikka hymyilen, en hymyile.
Hölmöilen, teen itsestäni naurattavan, nauran, riehun,
olen oma tyhmä itseni,
en silti tee mitään mitä oikeasti tunnen.

Haluan poikavartalon.

Kaikki olisi siinä

Kyyneleitä baarin lattialla,
kyyneleitä tienpientareella,
kun en voinut muuta.

Humala - paskaa ja ihanaa.
Helpotusta (ei todellakaan).
Kaveri laittoi lippapiponsa baarin pihalla mun päähän
ja hymyili,
koitti piristää ja onnistui siinä.

Mulla on ympärillä ihania ihmisiä,
ja taas hetken tuntuu kuin mitään ei puuttuisi.