Mä haluan olla mahdollisimman paljon muiden kanssa,
jotta ei tarvitsisi tuntea surua kokoajan. Koska se täytyy haudata, muut ei saa nähdä.
Vaikka mä en millään jaksaisi nähdä ketään, en jaksaisi esittää iloista.
Tää on paska tunteiden kierre, enkä tiedä miten tän voi pysäyttää.
Oon taas kotona. Kaksi viimeistä yötä kaverilla.
Kun mä suljin kotioven, potkin mainokset pois tieltä.
Enkä voinut muutakun itkeä.
Kaikki mun sisällä hajoaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti