että menetän.
Poikaystävä tui myöhemmin töistä kuin ennen,
en saanut puhelimeen yhteyttä,
olin kehitellyt päässäni jo kauhuskenaariot,
ja mietin miten eläisin muka ilman häntä.
Mä en tiedä miksi pelkään niin paljon,
en ole saanut moiseen aihetta,
muutakuin kerran, ja silloinkin kuormitin toista liikaa,
molemmat oli rikki, poikki, hajalla,
kaikki hajosi käsiin, me rikottiin toisiamme.
Hetken aikaa.
Mutta kun meillä on kaikki hyvin.
Täydellisesti.
Ollut jo kauan.
Pimeän tultua mä puristan sun kättäs
Oothan tässä vielä huomenna
Sä sanot loppuun lauseet, jotka aloitan
Ja keräät talteen palaset kun hajoan
Niin oothan tässä vielä huomenna
Sä oothan tässä vielä huomenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti